Yli kuukausi siitä ku oon ehtiny uhrata ajatuksiani tälle turjakkeen blogille. :D Nojoo nyt site aatteli uhrata vähä ajatuksia ja aikaa ja pistää tulemaan vähä settiä. Aika on vieriny kesälomalla kuin siivillä. Sitte viimepostauksen oon ehtiny tehä vaikka ja mitä ja ajattelin kaikesta pikkusen laittaa juttua ja kuvia.
Parastaha on ollu se että oon saanu kameran hyötykäyttöön muutamaanki otteeseen. Kesäkuun alkupuoliskolla kuvasin Ellun ja Saken häät, joiden kuvankäsittely on vieläki vaiheessa. Juhannuskena kuvitin pari lehtijuttua Päivämieheen ja napsin pikkuveljen konfirmaation ja rippikuvat. Siinä välissä sitte painanu viikot täyttä päivää ja koittanu jossaki välissä sitte olla kavereittenki kans. Kohokohtanahan on tietenki ollu etelänreissu, jonka aluksi suuntasin Corollan keulan mukavan porukan kanssa Lopelle Suviseuroihin. Tää postaus on nyt sitte tällänen valtava sillisalaatti kaikkea mahollista tapahtumaa, mutta lukekaa vaikka pätkissä, tästähän riittää viikon joka päivälle iltasatua. Ja jos ei kiinnosta muuten nii vilikasee äkkiä kuvat läpite nehän kai jonku viisaan mukaan kertoo enemmän kö tuhat sanaa, jota en ite kyllä täysin allekirjota joka tilanteessa.
Nonii, asiaan. Tänäkevväänä ja kesän alkupuoliskalla on tullu melko runsaasti vietettyä aikaa tuola Rovaniemen sydämmessä ja valtakunnan pumpussa Rautiosaaressa, kotoisammin ärsaaressa, jossa satuttiin ykski kaunis kesäyö ajelemaan uljaalla sotaratsullani. Hurttiigin Mikko oli kunniavieraana sillon. Tuommone komia usva leijjaili sielä sillo neljän aikaan ja kesäyön kuulas aurinko loi vaaleaa valoaan sumuverhon läpi. Sillon oli kesä parhaimmillaan kyllä. |
|
Kävin tosiaan paukuttamassa kuvat Ellun ja Saken häistä ja tässä yks tämmönen yksityiskohtakuva. Oli hieno kokemus saada kuvata ensimmäisen kerran koko häätilaisuus alusta loppuun ilman että tarvii ressata vieraan roolista. Tosin vähä harmittaa tuo meidän tietokone, joka tarttis nitroja että pyssyy hengisä nuitten raw kuvien aukasun ja muokkaamisen kanssa. Noo, hopeinen omena on jo ostoslistalla.
Luonnossaki oon joutanu piipahtamaan. Yks viikonloppu paukasin meän Marjaanan kans Tosnioon, käytiin vähä soppailemassa. Siitä sitte ajeltiin mummolaan Karunkiin ja illanpäälle otin papan kyytiin ja käytiin pikkusen kuvaamasa ja äänittämässä lintuja, se oli kyllä upea kesäyö. Itelle ei jääny hirveästi kuvamateriaalia muutamie hirviposetuksia lukuunottamatta, mutta pappa sai ääniä talteen ja me kummatki kasvettiin taas vähä yhteisten juttujen parissa.
Hannes pääsi ripille, elikkä sai naimaluvan ja huh, konfirmaatiossahan piti käydä tietenki ja aamulla kasilta ylös, juhannusaattoaamulta vähä liikaa vaajittu, mutta nousin silti (en ehtiny ees hampaita pestä saati sitte hiuksia laittaa). Ranuan kirkkohan on tunnetusti iha hirveän pimeä, elikkä 2.8 ja 1600 oli päivän luvut. Ei se haittaa, kotona sitte johannan kanssa pikkusen toteutettiin itteämme ja hannes sai lopulta ihan mukiinmenevän rippikuvan luonnonkukkasten kera. Ostin semmosen mukavan heijjastimen, jolla saa nuo naaman varjokohat ja liikaleuat yms. nätisti tasoteltua, mie piettelin sitä ja Johanna tähtäs ja laukas, elikkä kunnia kuvasta pikkusiskolle. Viimesilaus tietenki fotarilla sitte.
Matti paistamassa makkaraa. Tämän kuvan olisin halunnu päivämieheen, mutta ne sielä toimituksessa valitsi toisin ja voitte ite kattoa siitä juhannuksenjälkeisestä numerosta, että mitä muita kuvia siihen pääsi. Tehtiin Erolan Hannun kanssa yhessä juttu, Hannu kirjotti asiallisen tekstin ja mie paukutin kuvia hulluna.
Tämä kuva tuli lehteen, mutta hieman tympeällä rajauksella. Tässä alkuperänen versio nii voipii verrata.
Kävin seuraavana päivänä myöski Luohualla kuvaamassa ja se juttu ilmestyy Päivämiehessä varmaan täsä ens viikolla.
Sitte lähetään sinne kesän kohokohtaan, elikkä tälläkertaa suunnistettiin Lopelle, Räyskälän lentokentälle. Pienten alkuvaikeuksien ja pakkausongelmien keralla saatiin lopulta Corollaan mahutettua viis ihmistä tavaroineen ja erinomaisine fiiliksineen. Edes helle ei haitannu pahemmin. Mulla paukahti vaan niskahartiatakaraivonseutu ajamisesta niin kipeäksi ensimmäisen tuhannen kilsan jälkeen, että ei oo ennen koettu, mutta seki koettelemus voitettiin rakkaitten läheisten ja rajujen särkylääkkeitten voimalla.
Ilmanlaadusta matkalla huolehti tuoksuva kuusi!
Tahe kuvassa. Käytiin me sanankuulon lomassa pelaamassa biitsiäki läheisellä laadukkaalla kentällä.
Onnneksi hoksasin alkaa käyttämään kameraani hienosti suunniteltuja toimintoja, jotka muokkaa kuvaa jo kamerassa. Tottuneen raw-kuvaajana en ole ennen semmosista välittäny, mutta nyt ne osottautu erittäin hyväksi konstiksi vähentää kuvankäsittelyn määrää ja siten tää riessu tuotti tänne blogiin ennätysmäärän settiä, täysin suoraan kamerasta, eli myös hieman liian isoina tiedostoina, mutta ei ressata turhaan.
Tolppa pystyyn, että kukkaan ei tuu meän telttapaikalle cämppimään.
Ylpeenä saavutuksesta lähetään Räyskälän kyläkauppaan tutustumaan paikallisen kulttuurin antiin.
Tässä OP ostaa makuvettä. (vadelma)
Tässä OP juo makuvetensä. (vadelma)
Tässä OP soittaa huuliharppua (Hohner tremolo G duuri)
Tässä OP ilmaisee, että kaikki meni nappiin.
Tämö kuva kertoo enemmän ku osaisin kirjottaa.
Ei sielä varsinaista sadetta ollukkaan, mutta imago vaatii!
Myös Joona kanto uskollisesti sateenvarjoa mukana sillonku se ei ollu unohtuneena Corollan takapenkille.
Tästä kuvasta ei kerrota enempää. :D
Tukka hyvin ja aurinko paistaa silmiin, ku Raybaneista särky toinen linssi :(
Nyt on Suvarit takana ja
sieltä paukasin Turun saaristoon Nauvon (ruots. Nagu) kylälälle ja sielä vietimme perheen kanssa laatuaikaa Lomanauvon tilavassa perhemökissä. Sielä rakastuin saaristoilmastoon ja niihin maisemiin. Eikä sääsket vaivannu niinku täälä pohjosessa, ainoastaan punkeista varoteltiin, mutta eipä niistäkään tuntunu olevan suurempaa haittaa.
Kattokaa tätä maisemaa.
Rannalla täydenkuun aikaan vieno tuuli hyväilee poskia ja karkottaa ötökät. Kaukaa kuuluu laivan torven törähdys ja kauan sitten ohimenneen aluksen mainingit paiskautuvat rantakivikkoon. Lokit ja tiirat syöksähtelevän kuunsillan valaisemaan rantaveteen hakien omega3 pitoista kalasapuskaa.
Suoraa päätä vastavaloon. Yksinäinen syrjäisä uimaranta Korppoon kylällä. Vesilintuja yhdellä silmäyksellä havaittavissa noin viisi lajia ja äänimaisema täydellinen.
Sielä piti kulkea saarten välit tommosilla losseilla. Pientä odottelua välistä ja hermostuneita lossikuskeja ohjaamassa tolloja turisteja miten autot pitää ajaa lautalle.
Kotimatkalla yövyttiin yks yö mummolassa Oulaisissa. Siellä oli melko kauniit kesäiset miljööt ja paarmat oli aivan villissä auringon hiostamasta ihmisihon hajusta.
